Eroja

Mitä uutta 

Poskisuukot olivat ensimmäinen uusi asia ensimmäisillä viikoilla se on myös selkeä kulttuuri ero joka esiintyi myös työssä. Alkuun se tuntui aika hirveältä kun näki työntekijöiden poskien olevan lievästi kuolasta märkiä lapsien tervehtimisen jälkeen, mutta nyt kun viimeinen työpäiväkin on ohi muistan vain muutaman kohtaamisen josta poskeni jäivät kosteiksi. Muuten oli ihan miellyttävää oppia siihenkin tapaan mikä todella poikkesi suomalaisista tavoista.

Luonnollisesti uutena tuli ruokailu tavat joita en tähänkään asti ymmärrä vaikka elimistö onkin mm. eri aikoihin tottunut. Aamupala klo8 ennen töitä 14:30 lounas ja noin. 21 illallinen. Pienempiin annoskokoihin ainakin totuin landladyn luona, mutta ravintoloissa oli kyllä isot annokset.

Shokkina tuli kaikki ruokaan liittyvä hygienia. Huoneen lämmössä usein tunteja annoksia niin asunnollamme kuin esim. töissä opiskelijat säilyttivät repuissaan suoraan jääkaapista otettua ruokaa, joka lämmitettiin vielä mikrossa lounaalla 14:30.

Öljyn käyttö on runsasta mikä ehdottomasti oli uusi asia joka selvisi jo ensimmäisenä päivänä.

Ihmisten ystävällisyys ja sosiaalisemmat tavat tulivat aika nopeasti myös esille. Aivan tuntemattomillakaan ei ollut esteitä lähestyä, toisin kuin suurimmalla osalla suomalaisista todennäköisesti olisi. Myös lapset olivat rohkeita käytöksiltään ja kohteliaisuuksia ei säästelty jos oli jotain kohteliasta mitä halusi sanoa. Aluksi se oli hieman hassua kuulla jokaiselta koululla jotain hyvää ja kehuja. Tuli melkein epämukava olo, mutta kuten kaikkeen muuhunkin myös siihen tottui. 

Ihmis paljoudet ja se ettei missään olisi ikinä yksin oli myös erilaisuus ja uutta. Johon piti hetken harjoitella vaikka nyt vielä viimeisinäkin päivinä kiroan sitä että joka päivä tuntuu siltä kuin olisi hulluillapäivillä jos sattuu menemään minnekkään mikä johtaa kaupungin keskustaa kohti.